Kuukausi: helmikuu 2022

Liiturit Polima-hankkeen tutkimuspäivässä

26.10.2021 vierailimme Turussa, Poliittinen mielikuvitus ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (Polima) -hankkeen tutkimuspäivässä kertomassa liidostamme ihmismaailmassa. 

Tutkimuspäivässä vierailivat myös tutkijat Saara Särmä ja Antti Tarvainen. Saara johdatteli sukellukselle meemikulttuuriin, ja Antti innovaatiotalouden rajamaille.

Keskustelut ihmisosallistujien kanssa vahvistivat ajatusta, että liitureiden muutosvaikutuspotentiaali liittyy ennen kaikkea kahteen asiaan:

* Kun liiturit loikkaavat tuttuun tilanteeseen, jotain liukuu pois tutulta paikaltaan. 
* Vuorovaikutukseen edellä kuvatussa liukumassa tärähtäneiden ihmisten kanssa. 

Liitopoimuun tarttuivat myös muun muassa broken world thinking, erään osallistujan huomio siitä että kielen vaihtaminen jargonista oravaksi tekee tilaa, sekä joidenkin osallistujien kokemus oravien keventävästä vaikutuksesta.

Voisimmeko tuoda ilmavuutta myös Suomen hallituksen budjettiriiheen tai maakuntavaltuustojen työskentelyyn?  

Tutustu Polima-hankkeeseen täällä.
Saara Särmän löydät täältä ja Antti Tarvaisen täältä.

Liito-oravien stylistin näkökulma

Tulossa ennen pitkää!

A&U: Ainolan perunaillalliset

Elokuussa 2020 aloitimme nykytaiteilijoina kolmen taiteilijakotimuseon, Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren yhteisessä Aikakoneita ja utopioita -hankkeessa. Hankkeen puitteissa 8.5.2021-30.1.2022 järjestetty näyttely “tarkasteli historiaa ja nykyisyyttä ja kysyi, miten voisimme tehdä kestäviä valintoja tulevaisuutta rakennettaessa”.

Ainolassa keskityttiin ruokaan, ja koska Tuusulanjärven taiteilijayhteisön voisi sanoa perustuneen perunalle, järjestimme perunaillalliset Twitterissä. 

Ajatus Twitteristä illallispöytänä syntyi alunperin Untitled-festivaalin Pyöreässä Pöydässä, jossa Mikko Dufva kasvatti sen esiin sykähdyttävän lajienvälisen tulevaisuuden siemenistä yhdessä Katri Saarikiven, erään vantaalaisen männyntaimen ja oravien kanssa.

Mikko auttoi meitä myös illallisten valmistelussa.

Twitter-pöydässä herkuteltiin perunalla ja kysyttiin millainen maailma voisi olla, jos peruna olisi sykähdyttävän lajienvälisen tulevaisuuden siemen.

Liitureiden ja Ainola-museon johtajan Julia Donnerin menussa olivat alkuruokana perunalastut, pääruokana merilevässä kasvatetut uudet perunat ja jälkiruokana puolukkaperunaleivokset, joiden reseptin saimme Twitterissä Annukka Meroselta.

Keskusteluista jäivät liiturien mieltä kiehtomaan erityisesti 100-vuotias ihmisisosisä (vrt. oravan 2-4 vuoden elinikä), pottubudjetti ja sen kyljessä seurannut varoitus talouden perustamisesta monokulttuurille, peruna ilmastosankarina sekä oppimisen vertauksena ja perunoiden sopiva suola pitkän avioliiton perustana.

→ Voisiko sopivasti suolatuille perunoille perustaa myös pitkäikäisiä ihmis-liito-orava-naapuruuksia? Jos, niin miten se tapahtuisi?

Keskustelua voi jatkaa niin kauan kuin se on Twitterissä olemassa ja Twitter on olemassa. 

#ainolanperunaillalliset

Ainolaan voit tutustua täällä.

Tervetuloa Ainolan perunaillallisille! Katso maljapuhe videolta 👇Voit lisätä ketjuun oman maljatervehdyksen haluamallasi tavalla! https://t.co/WoL5Wss1W6

— Papana & Norkko (@PapanaNorkko) September 14, 2021

Solkivuoren metsä

Synnyimme tamperelaisessa metsässä, tarkemmin sanoen Solkivuoren yhteistoiminnallisella liito-oravien hoito- ja suojelualueella 2019, kun Milla ja Katri tutustuivat alueeseen ja samalla inspiroituivat liito-oravien mukanaan kantamasta varsin painavasta merkityslaahuksesta. 

Solkivuori, tuo 32 hehtaarin metsäkappale Annalan asuinalueen ja Ruskon teollisuusalueen välissä on oravan perspektiivistä eräänlainen ihmiskoe; alue jolla luonnonsuojelujärjestöt ja kaupunki luovat yhdessä edellytyksiä liito-oravien ja sitä myötä myös muiden lajien (ml. ihminen) yhteiselle tulevaisuudelle. Kokeiluidea virisi tietääksemme Tampereen raitiotievarikon rouhittua varsinaisten liito-oravien asuinalueita.

Liiturit seuraavat mielenkiinnolla, miten eri organisaatioita ja toimintakulttuureja edustavat ihmiset saavat soviteltua kumisaappaat, kassarat, kartoitusohjelmat ja metsänhoitosuunnitelmat kohti sykähdyttävää lajienvälistä tulevaisuutta, pitävätkö paikallisten asukkaiden (ml. ihmiset) yhteiset juhlat ja unohtuvatko sammalikkoon, muuttuvat kurkien huudoiksi keväisen metsän yllä.

Solkivuoren suojelu- ja hoitometsä Tampereen kaupungin sivuilla

Villi vyöhyke mukana Solkivuoren liito-oravametsän hoidossa

A&U: Visavuoren rakennustyömaa

Elokuussa 2020 aloitimme nykytaiteilijoina kolmen taiteilijakotimuseon, Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren yhteisessä Aikakoneita ja utopioita -hankkeessa. Hankkeen puitteissa 8.5.2021-30.1.2022 järjestetty näyttely “tarkasteli historiaa ja nykyisyyttä ja kysyi, miten voisimme tehdä kestäviä valintoja tulevaisuutta rakennettaessa”.

Visavuoressa aiheena oli asuminen, ja koska Visavuori liittyi Aikakoneita & utopioita -hankkeen myötä kansalliseen jälleenrakennusprojektiin, liiturit perustivat Wikströmien kotitanhuville rakennustyömaan.

Rakennustyömaan perustukset laskettiin n. 1,9-1,8 mrd vuotta sitten vuorijonopoimutuksessa, jossa syntyi Suomen etelä- ja keskiosien kallioperä. Sittemmin rakennustyö on jatkunut lukemattomien elävien ja elottomien toimesta.

Rakennustekniikoinamme Visavuoressa olivat pysähtyminen ja kauneus.

Pysähtyminen avaa kaikukopan hiljaisille äänille, niin omille kuin muille. Se on yksinkertaista, mutta vaatii usein epävarmuuden hyväksymistä ja opettelua kuten niin monet elintärkeät taidot.

Kauneudesta etsimme sykähdyttävän lajienvälisen tulevaisuuden siemeniä. Millaisen elämän edellytyksiä se mitä pidämme kauniina, luo ympärilleen?

Pysähdyimme Visavuoren monenkarvaisten ja -siipisten asukkaiden, ohilipuvien pilvien ja ihmisvieraiden kanssa. Pysähtymisissä syntyi mm. ajatus Pormestarin aamunavauksesta sekä Taiteilijakotimuseonjohtajien pamflettipullakahveista. 

Kasvatimme Visavuoressa myös pientä nurmikkoa, sillä meitä kiinnosti miksi melko vähän ravintoa ja suojaa tarjoavat nurmikot ovat levittäytyneet ihmisen mukana niin laajalle.

Kts. täältä liiturien virallinen ilmoitus Visavuoren rakennustyömaasta.  

Visavuoreen voit tutustua täällä.

What, who and why?

Siberian Flying Squirrels Papana & Norkko in your service!

We are professionals of bureacracy, unconventional co-operations and forestry. Our mission is to stop the on-going mass extinction threatening both humans and flying squirrels by developing human-squirrel collaborations!

We jumped out in spring 2019 in Tampere, from the Solkivuori collaborational caring and protection forest for siberian flying squirrels.

We have as our official stylist costumer designer Liisa Pesonen.

Because we are fictive characters developed by two performance artists, Milla Martikainen and Katri Puranen, we do not present the opinions of biological siberian flying squirrels.

Instead we are a part of a world-wide team of future-makers together with all living and non-living creatures regardless of skin, fur, feathers, chitin shell, wave length or the construction of molecular structure or cell membranes.

Our motto is:

Everything is possible for a squirrel with an agenda!