Solkivuoren yhteistoiminnallisesta liito-oravien hoito- ja suojelumetsästä loikanneiden fiktiivisten liiturien virallinen sivusto.
Valmistellessamme Pyöreän Pöydän keskustelua Untitled-festivaaleille, löysimme internetin syövereistä Sitran tulevaisuusasiantuntijan, Mikko Dufvan kaavion tulevaisuuseläimistä. Kaavio oli varsin inspiroiva, joten teimme siitä oman version. Voit tutustua Pyöreän Pöydän keskusteluun (Round Table Discussion) tästä.
Elokuussa 2020 aloitimme nykytaiteilijoina kolmen taiteilijakotimuseon, Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren yhteisessä Aikakoneita ja utopioita -hankkeessa. Hankkeen puitteissa 8.5.2021-30.1.2022 järjestetty näyttely “tarkasteli historiaa ja nykyisyyttä ja kysyi, miten voisimme tehdä kestäviä valintoja tulevaisuutta rakennettaessa”.
Vaikutuimme niin suuresti Akselin, Maryn ja muiden taiteilijoiden museoidusta arjen nöyhdästä, että kuunneltavan lähimatkaoppaan lisäksi kuratoimme Tarvaspäähän pienen nöyhtäkokoelman.
Tarvaspäähän voit tutustua täällä.
”Nöyhtä on elämän outoa ylijäämää, joka pyörii taskuissa ja laatikoissa, sotkeutuu pyörän avaimiin, kyniin ja sohvatyynyihin. Kun kaivat jäteastian esiin, nöyhtä tuijottaa sinua ja alkaa erittää tuoksuja, ääniä, kosketuksia, sanoja, tarinoita, kadonnutta aikaa…
Nöyhtä elää usein pitempään kuin ihminen. Se kertyy asuntoihin ja siirtyy sukupolvelta toiselle kantaen mukanaan alati laajenevia merkitysavaruuksia. Nöyhtä saa aikaan perintöriitoja, tilanahtautta, ihmissuhdeongelmia sekä näännyttäviä lajittelu- ja tyhjennysurakoita. Tai sitten se vain unohtuu ja kenties löytyy vuosikymmeniä myöhemmin.
Erilaisissa historiallisissa, yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa prosesseissa toisesta nöyhdästä tulee kassakaapissa säilytettävää arvotavaraa, toisesta jätettä. Lainsäädäntöön imeytynyt nöyhtä voi aiheuttaa maankäyttökiistoja, mutta toisaalta myös saattaa konfliktin osapuolet luovaan yhteistyöhön.
Jokaisella Metsännöyhtä-kokoelmaan valitulla nöyhdällä on juuret tavalla tai toisella metsässä. Metsässä nöyhtää käytetään elinympäristöinä, pesänrakennusaineena ja ravintona.”
Elokuussa 2020 aloitimme nykytaiteilijoina kolmen taiteilijakotimuseon, Ainolan, Tarvaspään ja Visavuoren yhteisessä Aikakoneita ja utopioita -hankkeessa. Hankkeen puitteissa 8.5.2021-30.1.2022 järjestetty näyttely “tarkasteli historiaa ja nykyisyyttä ja kysyi, miten voisimme tehdä kestäviä valintoja tulevaisuutta rakennettaessa”.
Tarvaspäässä ihmeteltiin matkoja ja kaukokaipuuta. Me teimme kuunneltavan lähimatkaoppaan Akseli Gallen-Kallelan lattian rakoihin.
Lähimatkaoppaan puhelinnumeroon +358 40 9235407 voi soittaa 11.3.2022 saakka. (Hinta: pvm/mpm)
Tarvaspäähän voit tutustua täällä.
Tulevaisuuspäivänä 6.3.2020 katsoimme Sitran eli Suomen Itsenäisyyden Rahaston Tulevaisuuden Uudistajat – projektin Utopiamuistion julkaisutilaisuutta netistä.
Tilaisuudessa muistutettiin, että tulevaisuus rakentuu kaikesta siitä, mitä me kaikki teemme juuri nyt. Siitä inspiroituneena päätimme perustaa Tulevaisuustekijöiden Tiimin. Videolla asiasta kertomassa vasta vuoden ikäiset tulevaisuusoravat. Oi nuoruus!
Papanan & Norkon ensimmäinen kutsu 6.3.2020 perustetun Tulevaisuustekijöiden Tiimin jäsenille.
Edustustehtävissä, eli aina liikkeellä ollessamme, käytämme virallisen stylistimme, Liisa Pesosen suunnittelemia ansiomerkkejä.
– Ansiomerkkien materiaalina on käytetty liito-oravien arvokkainta ja vaikuttavinta materiaalia: papanoita eli liito-oravien kultaa. Lisäksi ansiomerkkien arvomateriaaleina on esimerkiksi jäkälää, sammalia, siemeniä ja hiekkaa, Pesonen kertoo.
– Muina materiaaleina on käytetty bio-resiiniä ja hakaneuloja, lankoja ja nauhoja, joita on vuosien varrella kerätty laatikkoon odottamaan käyttötarkoitusta.
Ota papanat kädelle: Entä jos olisit pilvi, siemen, metsän läpi siivilöityvä valo?
Vaalitenttejä valmistellessamme kehitimme Papanan & Norkon ensimmäisen uuden sukupolven biotaloustuotteen, Kansanedustajan poliittiset voimapapanat. Papanat on kehitetty avuksi haastavaan päätöksentekoon.
Olemme lahjoittaneet papanoita kolmessa eri vaiheessa: lahjat 2019 eduskuntavaalitenttiin osallistuneille, diplomaattilahja Suomen hallitukselle alkuvuodesta 2020 sekä joulutervehdys kaikille kansanedustajille jouluna 2020.
Jokaisen vaiheen kautta papanoiden käyttöohje on kehittynyt lopulliseen muotoonsa. Olemme huomioineet kehitystyössä erityisesti kansanedustajien työn liikkuvan luonteen, vaativan rytmin, kausivaihtelut ja nopeasti muuttuvat tilanteet.
Tuotetta voi tiedustella sähköpostitse metsaesitys(a)gmail.com
Ensimmäisenä julkisena työnämme polkaisimme pystyyn liito-oravien vaalitentin keväällä 2019. Tentin pohjana olivat Kansallisen metsästrategian päivitetty versio sekä puolueiden vaaliohjelmat.
Liito-oravien vaaligrillissä ihmis-liito-orava -yhteistyön mahdollisuuksia möyhensivät Sari Essayah (kd.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Erkki Tuomioja (sd), Anders Adlercreutz (r.), Tiera Laitinen (ps.), Riikka Taivassalo (sin.), Anna Kontula (vas.), Vilhartti Hanhilahti (kesk.) ja Harri Jaskari (kok.)
Vaalitentit katsottavissa liitureiden Youtube-kanavalla.
Seura-lehti kirjoitti liitureiden vaalitentistä:
Keväällä 2021 osallistuimme Suomen Metsäyhdistyksen järjestämään vuotuiseen metsäalan tapahtumaan, valtakunnallisille Metsäpäiville. Pandemian vuoksi tapahtuma toteutui tuolloin verkossa.
Lahopuuta vai raaka-ainetta -keskustelua kuunnellessamme inspiroiduimme Metsähallituksen Kestävän Kehityksen Päällikkö Antti Otsamon puheenvuorosta ja päätimme myöntää hänelle ensimmäisen Liitosillan rakentaja -palkinnon.
Otsamo tuumasi kutakuinkin niin, että monimuotoisuustoimet eivät välttämättä aina toteudu niin hyvin kuin metsäammattilaisina haluaisimme uskoa. Palkintomme ei ota kantaa monimuotoisuustoimien toteutumiseen talousmetsissä, vaan Otsamon hiljaiseen rohkeuteen todeta, että maailma ei ehkä olekaan niin varma, ehdoton ja selkeä kuin haluaisimme sen olevan.
Upean ”Liitosillan rakentaja” -medaljongin keräili, suunnitteli ja valmisti liito-oravien virallinen stylisti Liisa Pesonen.
Vastaisuudessa vedämme Liitosillanrakentaja-palkinnon liitopoimusta aina kun löydämme siihen aihetta, esimerkiksi löytäessämme keskustelijan, joka osoittaa halua edistää eri tavoin ajattelevien rakentavaa, mutta ei liudentavaa vuorovaikutusta.
Liiturit Twitterissä. Kiinnostuimme jo varhaisessa iässä sosiaalisen median mahdollisuuksista vaikuttajaviestintään sekä ihmis-liito-orava -suhteiden kehittämiseen. Twitterissä oravan mieltä kiehtoo erityisesti kaikkien mahdollisuus keskustella kaikkien kanssa. Liito-orava voi halutessaan ottaa yhteyttä tasavallan presidenttiin, ja toisin päin.
Opiskellessamme Twitteriä keväällä 2020 luimme Jussi Pullisen kirjaa Mitä meille tapahtui? – Näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämämme. Kiinnitimme huomiota siihen kuinka sosiaalisen median alustat kiihdyttävät ihmisaikaa, ja kuinka ajan kiihtyminen rapauttaa ihmisten (kenties myös ihmisten ja liito-oravien) välistä vuorovaikutusta.
Kehitimme Twitterin hidastamiseen työkalun nimeltä re-tweettaus. Tämä muuntuva työkalu perustuu takaisinkytkentöihin Twitter-avaruuden ja internetin ulkopuolisen, käpälään tuntuvan maailman välillä.
Kokeile re-tweettausta:
#hitaitakeskusteluja